2023 Lotte Nilsson-Välimaa
Kettuki ry:n vuoden 2023 taideteko -palkinnon saa ruotsalainen kuvataiteilija Lotte Nilsson-Välimaa pohjoismaisen yhteistyön edistämisestä. Palkintoon kuuluu tunnustuksen lisäksi Kettukin vuoden 2023 taiteilija Riina Noron teos Erityistaiteilijan ongelmia.
Kuvataiteilija Lotte Nilsson-Välimaa asuu ja työskentelee Tukholmassa. Kuvataiteilijan työnsä rinnalla hän toimii Inuti-säätiössä tukea tarvitsevien taiteilijoiden rakastettuna mentorina.
Lotte Nilsson-Välimaa on pitkäaikainen kumppani, sparraaja ja tukija.
Hänen työuransa on perustunut erinomaiseen kollegiaaliseen yhteistyöhön.
Palkinto – Kettukin vuoden 2023 taiteilija Riina Noron teos Erityistaiteilijan ongelmia – luovutettiin Tukholmassa Textile Power -näyttelyn yhteydessä järjestetyssä seminaarissa Handarbetets Vänner Gallerissa. Näyttelyssä on esillä myös pohjoismaisessa yhteistyössä valmistunut tekstiiliteos My Everyday, jonka kuraattorina Lotte Nilsson-Välimaa (SWE) toimi yhdessä taiteen tohtori Minna Haverin (FIN) kanssa.
Pohjoismaista verkostoyhteistyötä on erityistaidetoiminnan alalla tehty pitkään näyttelyiden ja erilaisten yhteisprojektien muodossa. Esimerkiksi tanskalainen Kenneth Rasmussen valittiin Kettukin vuoden taiteilijaksi jo vuonna 2009. Pohjoismainen NOA Nordic Outsider Art -verkosto perustettiin vuonna 2015. Verkostoon kuuluu Suomesta Kettukin lisäksi Kaarisilta ry, Tanskasta GAIA Museum Outsider Art ja GAIA Academy, Ruotsista Inuti-säätiö, Islannista List an Landamæra/Art without Borders sekä uusimpana tänä vuonna mukaan liittynyt Atelier Blekksprut Norjasta.
Kuva/Photo Sirpa Taulu
Lotte Nilsson Välimaa was awarded with Kettuki’s 2023 art act of the year award for promoting Nordic cooperation
Lotte Nilsson-Välimaa is a long-term partner and supporter.
Her career has been based on excellent collegial cooperation.
Visual artist Lotte Nilsson-Välimaa lives and works in Stockholm. Alongside her work as a visual artist, she works at the Inuti Foundation as a beloved mentor for artists in need of additional support.
The prize is Kettuki’s 2023 artist of the year Riina Noro’s work The Problems of Special Artist and it was presented in a seminar organized in Stockholm in connection with the Textile Power exhibition at Handarbetets Vänner Galleri. The exhibition also features the textile work My Everyday, completed in Nordic cooperation and curated by Lotte Nilsson-Välimaa (SWE) together with Doctor of Arts Minna Haveri (FIN).
Nordic network cooperation has been carried out for a long time in the field of special art activities in the form of exhibitions and various joint projects. For example, the Danish Kenneth Rasmussen was chosen as Kettuki’s artist of the year already in 2009. The Nordic NOA Nordic Outsider Art network was founded in 2015. The network includes Kettuki and Kaarisilta from Finland, GAIA Museum Outsider Art and GAIA Academy from Denmark, Inuti Foundation from Sweden, List an Landamæra from Iceland/ Art without Borders and Atelier Blekksprut from Norway, the latest to join this year.
2021 Kaikuu – suomea Ateneumissa
Vuoden 2021 taideteko -palkinnon saa Kaikuu – suomea Ateneumissa -hanke yhdenvertaisuusajattelun edistämisestä. Selkokielisyys ja keskusteleva opastus parantavat myös erityistä tukea tarvitsevien ihmisten osallisuutta taiteeseen. Palkintoon kuuluu tunnustuksen lisäksi Kettukin vuoden 2021 taiteilija Joannis Clementidesin maalaus Martti Ahtisaaresta.
Kuva: Jenni Nurminen, Kansallisgalleria
Kaikuu – suomea Ateneumissa oli vuosina 2019-2021 toteutettu Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian toteuttama opastustoiminnan kehittämishanke, jonka rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Se oli museoalan sosiaalisen osallisuuden hanke, joka keskittyi erityisesti kielellisen osallisuuden vahvistamiseen ja opastoiminnan kehittämiseen.
Aluksi hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa erityisesti vieraskielisten suomen kielen opiskelijoiden mahdollisuutta kokea taidemuseoympäristö omakseen. Menetelmäksi valikoitui selkokielisyys ja keskusteleva tapa opastaa.
”Selkokielisyys, ystävällisyys ja tietoinen keskusteleva kuvantarkastelun menetelmä, osallisuuteen yllyttävä ja utelias asenne olivat keskeisinä menetelminä. Hankkeen aikana havaitsimme ryhmien, opettajien ja museoalan kollegojen kanssa selkokielen suuren tarpeen museoissa, ja hankkeesta tulikin painotetusti selkokielisyyden hanke – yhdistettynä uteliaaseen ja ryhmälähtöiseen asenteeseen. Vaikka pilottiryhmämme olivat pääosin maahanmuuttajataustaisia aikuisia, hankkeen lopputuotokset on suunnattu laajasti koko museo-, opetus- ja kulttuurikentälle ja kaikkien selkokielestä hyötyvien ihmisten ja ryhmien kanssa toimijoille”, kertoo Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen.
Oppaan rooli oli tutustuttaa ryhmäläiset museoon, rohkaista heitä omiin valintoihin ja tulkintoihin ja tuoda taidetta lähelle.
”Suomalainen vanhempi taide oli kiinnostavaa, herätti monia kysymyksiä ja tuntui koskettavan yleisinhimillisellä tavalla kävijöitä, tuovan pintaan omia kokemuksia ja muistoja, joita oli mielekästä jakaa turvallisessa ilmapiirissä. Huomasimme, että on enemmän ihmisiä yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä, taustoistamme riippumatta”, jatkaa Itkonen.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti ladattavissa Ateneumin verkkosivuilta mm. ”Yhteinen kaiku – käsikirja osallistaviin ja selkokielisiin opastuksiin museoissa” sekä selkokielinen ”Jutellaan taiteesta – Ateneumin teoksiin liittyviä tekstejä ja tehtäviä selkokielellä”. Ateneumilla on myös selkokieliset verkkosivut suomeksi.
Lisätiedot:
Sirpa Taulu
toiminnanjohtaja, Kettuki ry
044 0405107 | sirpa.taulu@kettuki.fi
Satu Itkonen
yleisötyöpäällikkö, Ateneumin taidemuseo
050 434 1839 | satu.itkonen@ateneum.fi
2020 Vertaistaiteilijat-hanke
Kettukin vuoden 2020 taideteko-palkinnon sai Vertaistaiteilijat -hanke taidealan työvalmennuksen toimintamallin kehittämisestä erityistä tukea tarvitsevien yksittäisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien sekä heidän taustaorganisaatioidensa tarpeisiin. Hanke on monipuolisesti edistänyt erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työelämäosallisuutta ja työskentelymahdollisuuksia, ja tekee vaikuttamistyötä taiteilijajärjestöjen, taidehallinnon ja poliittisen päätöksenteon suuntaan.
Vertaistaiteilijat -hankkeen tavoitteena on ollut kolmen toimintavuotensa aikana tuoda erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja heidän tekemänsä taide paremmin tunnetuksi perinteisen taidemaailman, taide- ja kulttuurijärjestöjen ja hallinnon rakenteiden piirissä.
”Tällä hetkellä esittelemme toimijoille hankkeen tuloksia, muun muassa kehittämäämme taiteilijalähtöistä Taidealan työvalmennus -toimintamallia. Se on kehitetty tukemaan erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden toimintaa taidemaailmassa ja työelämässä. Taidealan työvalmennus toimii taidestudioiden rinnalla, yhteistyössä taiteilijan ja hänen ohjaajiensa kanssa.
Teimme myös käytännön kokeilun, joka jäi elämään: Muotokuvakioskista voi tilata taiteilijoilta muotokuvia. Niistä taiteilijat saavat ensimmäisiä työnäytteitä, joiden avulla voisi etsiä uusia työmahdollisuuksia. Muotokuvakioskissa on mukana viisi taiteilijaa, joista jokainen on saanut ainakin yhden tilauksen. Kioskin kautta on toteutettu mm. presidentti Tarja Halosen muotokuva Kulttuuria kaikille -palvelun tilauksesta. Teoksen maalasi taiteilija Juhani Rusanen. Taiteilija Linnea Mettälän tekstauksesta syntyi Helsingin kaupunginmuseon museokauppaan kokonainen joulun tuotesarja” kertoo hankkeen projektipäällikkö Katriina Rosavaara.
”Olemme järjestäneet erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tapaamisia aluksi kokoontumalla yhteen, ja korona pandemian aikaan olemme jatkaneet tapaamisia netin kautta. Taiteilijat eri puolilta maata kokoontuvat verkostoitumaan, kehittämään omaa alaa ja viihtymään kollegojen seurassa” kertoo projektisuunnittelija Janette Aho.
Yhteistyökumppanien kanssa hanke on suunnitellut monia projekteja. Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden valtakunnallisen matrikkelin ja selkokielisen Oppaan taiteilijalle sekä kuraattoritapaamiset on toteutettu yhteistyössä Kettuki ry:n kanssa. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Autismisäätiö, Kaarisilta ry, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammatuki 57, ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Hankkeen toteuttaja on Aula-työkotien kannatusyhdistys ry Helsingissä ja sen rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuella.
Lisätietoa palkitun hankkeen omilta nettisivuilta:
2019 SATA2-hanke
Kettukin vuoden 2019 taideteko-palkinnon sai SATA2, Saavutettava taideharrastus 2 -hanke pitkäjänteisestä työstä lastenkulttuurikeskusten ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi.
SATA2, Saavutettava taideharrastus 2 -hankkeen tavoitteena on parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan saavutettavuutta valtakunnallisesti. Hankkeen kohderyhmiä ovat lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset sekä tietysti erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa tai huoltajansa. Tavoitteena on, että myös erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret voivat helposti osallistua taiteen perusopetukseen ja lastenkulttuurikeskusten toimintaan. Tarkoituksena on mallintaa hankkeen tuloksia ja käytäntöjä valtakunnallisiksi.
’Eriytyminen alkaa helposti jo lapsuudesta, jos lapsille ei ole tarjolla samanlaisia mahdollisuuksia taideharrastukseen. SATA2-hankkeessa tehtävä kehittämistyö on äärimmäisen tärkeää yhdenvertaisen taiteen polun turvaamiseksi,’ kiittää Kettukin toiminnanjohtaja Päivi Lilja.
Hankkeessa toteutettiin seitsemän saavutettavan taideharrastamisen pilottihanketta ympäri Suomen. Piloteissa mallinnettiin erilaisia tapoja tavoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten perheitä ja toteuttaa harrastustoiminta kaikille lapsille saavutettavalla tavalla. Jotkut pilotit ovat jo saaneet tai hakevat toiminnalle jatkoa hankkeen ulkopuolella. Hankkeessa järjestettiin erilaisia koulutuksia, muun muassa videomuotoinen taideavustajakoulutuskokonaisuus, joka on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
SATA2:ssa tuotetaan saavutettavuusopas sekä saavutettava taideharrastus -merkki. Oppaan tarkoituksena on lisätä taideharrastusten tuottajien tietopohjaa ja osaamista saavutettavan toiminnan järjestämisestä helposti omaksuttavassa muodossa. Merkki on viestinnällinen teko, jolla harrastuksen järjestäjä voi kertoa perheille, että toiminta sopii kaikille lapsille.
SATA2-hanke perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan SATA1-esiselvityshankkeeseen (2015–2016), jossa selvitettiin taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten ja lastenkulttuurikeskusten kokemuksia taidetoiminnan tarjoamisesta tukea tarvitseville lapsille, sekä siihen liittyvistä onnistumisista ja haasteista. Hankkeen toteuttajina ovat Pirkanmaan lastenkulttuurikeskukset (Tampereen kaupunki ja Kulttuurikeskus PiiPoo) yhteistyössä Taiteen perusopetusliiton, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton, Kulttuuria kaikille -palvelun sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) kanssa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoa hankkeesta
2018 Veikko Halmetoja
Kettukin vuoden 2018 taideteko-palkinnon saa galleristi, vapaa kuraattori ja kriitikko Veikko Halmetoja. Palkinto myönnetään Halmetojalle yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä kuvataiteen kentällä.
Veikko Halmetoja on edistänyt omalla ennakkoluulottomalla toiminnallaan yhdenvertaisuutta taiteen kentällä. Halmetoja on tunnettu kulttuurimaailman vaikuttaja ja hän on monissa yhteyksissä tuonut esiin erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidetta. Kesällä 2018 Halmetoja toimi kuraattorina Mäntän kuvataideviikoilla, jonne hän valitsi kolme erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa; Paul Gustafssonin, Pasi Soukkalan ja Hanna Keynäksen. He ovat kaikki myös saaneet Kettukin vuoden taiteilija -tunnustuksen.
Aikaisemmin Halmetoja on nostanut esiin erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita kriitikkona ja toimittajana, galleristina ARTag Galleryssa sekä useissa kuratoimissaan ryhmänäyttelyissä kuten Pohjois-Suomen biennaalissa ja ITEpäisyys-näyttelyssä.
– Haluan tehdä töitä vastustaakseni kuvataiteen kentällä tapahtuvaa syrjintää. Nykytaiteen luonne on salliva ja rikas, olisi hienoa, jos myös nykytaideyhteisö olisi aiempaa sallivampi ja rikkaampi. Tämän eteen on tehtävä töitä, mutta se on työtä, joka palkitsee, sanoo Veikko Halmetoja kiittäessään Kettuki ry:tä tunnustuksesta.
Veikko Halmetoja (s. 1977) on helsinkiläisen ARTag Galleryn taiteellinen johtaja ja vapaa kuraattori, joka on työskennellyt kuvataidekriitikkona mm. Helsingin Sanomissa (2010-2015) Aamulehdessä (2002-2017). Hänen kuratoimansa Mäntän kuvataideviikkojen näyttely keräsi viime kesänä noin 15 000 kävijää.
2017 Kaarisilta Biennale
Kettukin Vuoden 2017 Taideteko-palkinto ojennettiin Kaarisilta ry:lle valtakunnallisesti merkittävän ja laajasti erityistaidetoimintaa esittelevän Kaarisilta Biennale-näyttelytoiminnan käynnistämisestä ja toteuttamisesta Suomessa.
Kaarisilta Biennale on kaikille erityistä tukea tarvitseville taiteentekijöille avoin jurytetty näyttely. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda laajasti esille erityistaidetta. Kaarisilta Biennale on toteutettu kolme kertaa kesänäyttelynä Erstan Kartanossa Villähteellä sekä Art Kaarisilta -galleriassa Helsingissä.
Kaarisilta Biennalessa on esitetty hyvin laajasti sekä suomalaista että ulkomaista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetta sekä kutsuttujen ammattitaiteilijoiden taidetta. Erstan Kartanon pihapiirissä on esitetty myös ympäristötaideteoksia ja ulkoveistoksia. Tapahtuma on mittakaavaltaan Suomen suurin erityistaidetta esittelevä näyttely.
”Vuoden taideteko-palkinto on hieno tunnustus meille ja merkki siitä, että tällainen laadukas näyttelytapahtuma on merkityksellinen ja tarpeellinen. Biennale kokoaa yhteen taiteilijoita ja heidän verkostojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Haluamme kehittää jatkossakin Biennalea, tuoda näkyvyyttä erityistaiteelle ja edistää sekä tasa-arvoistaa erityistaiteen ja -taiteilijoiden asemaa. Lämmin kiitos saamastamme palkinnosta!” Iloitsee Kaarisilta Biennalen työryhmä Outi Kirves, Johanna Immeli sekä Kaarisillan toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Kaarisilta on toiminut vuodesta 1987 alkaen erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide- ja toimintakeskuksena Lahden Villähteellä. Kaarisilta tarjoaa päiväaikaista toimintaa sekä musiikin ja kuvallisen ilmaisun ammatillista koulutusta erityisopetuksena. Kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistys osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin taidetapahtumiin. Galleria Art Kaarisilta on erityistaiteeseen painottunut taidegalleria Helsingin Sanomatalossa, joka tekee erityistukea tarvitsevia taiteilijoita tunnetuksi tasaveroisesti muiden taiteilijoiden rinnalla.
2016 Aula-työkotien ME!-projekti
Kettukin Vuoden 2016 Taideteko-palkinto ojennettiin Aula-työkotien ME!-projektille edistyksellisestä vertaisohjaajatoiminnan kehittämisestä.
ME! -projektissa tutkitaan yhteisötaiteen keinoin, miten kehitysvammaisille suunnatuissa palveluissa mahdollistuu vammaisten ja vammattomien henkilöiden tasavertainen kohtaaminen ja osallisuus. Projektissa kehitetään hyviä käytänteitä, joilla voisi tulevaisuudessa mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tai käsityöläisten yhteiskunta- ja työelämämahdollisuutta.
Aula-työkodissa on pitkään kehitetty vertaisohjaajuuteen perustuvia yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistäviä työtapoja. Kehitystyö sai alkunsa työtoiminnassa olevien kehitysvammaisten henkilöiden omasta toiveesta.
”Tuntuu jännältä ja hassulta, että työhönvalmentajat on myös mukana tekemässä. Oudolta. Aikaisemmin me ollaan tehty keskenään ja työhönvalmentajat ovat ohjanneet”, kommentoi Elina Pekkala, joka työskentelee Aula-työkodissa.
”Me näemme Aula-työkodissa, että vertaisohjaamisessa keskeistä ei ole yksilön vamma tai vammattomuus, vaan yhteisesti jaettu kokemus ja todellisuus – vaikkapa taiteilijuus, samaan yhteisöön kuuluminen tai yhteisön yhteinen halu oppia uusia asioita. Toive kuvataiteellisesta työskentelystä käsityöperustaisen toiminnan rinnalla on tullut kehitysvammaisilta itseltään. Projektiin kuvataiteen vertaisohjaajaksi palkattu erityistaiteilija Anna Vesala on omalla toiminnallaan osoittanut, että erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä on potentiaalia jakaa omaa osaamistaan myös toisille ihmisille. Osallistujien ME!-henki on yhteisötaiteessa näkynyt intona, ihmettelynä ja toisten ihmisten kohtaamisena.” Kertoo projektikoordinaattori Janette Aho Aula-työkodista.
Aula-työkodin toiminnanjohtaja Saija Mänttäri ilahtui projektin saamasta tunnustuksesta:
”Olemme kovasti otettuja ja iloisia tästä onnenpotkusta ja haluan lämpimästi onnitella kaikkia ME !-projektiin osallistuneita! Kiitämme Kettukia huomion osoituksesta ja onnistuneesta yhteistyöstä, jolla tasavertaista ja osallisuutta tukevaa kohtaamista on pystytty kehittämään. Yhteistyö- ja yhteinen tekeminen tarjoaa kehitysnäkymiä, joita emme välttämättä pysty edes hahmottamaan. Taide kuuluu meille kaikille, ja kaikki voivat sen luomiseen osallistua tasa-arvoisina omista lähtökohdista. Sen on ME! -projekti osoittanut.”
ME! -projekti on saanut tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Vuonna 1937 perustettu helsinkiläinen Aula-työkotien kannatusyhdistys ry järjestää kehitysvammaisille aikuisille muun muassa työhönvalmennusta. Aula-työkodit on kehitysvamma-alan uranuurtaja ja ensimmäinen alan toimija Suomessa kehitysvammaisten aikuisten työtoimintojen järjestämisessä.
2015 Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä
Kettukin Vuoden 2015 Taideteko-palkinto ojennettiin Pekka Elomaalle ja Lyhdyn työryhmälle pitkästä ja taiteellisesti ansiokkaasta työstä valokuvataiteen saralla.
Valokuvaaja Pekka Elomaa on työskennellyt Lyhdyn työryhmän kanssa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhdyssä vuodesta 2001. Vuosien varrella työryhmän jäsenet ovat vaihtuneet, mutta porukan ydin on pysynyt kasassa yli kymmenen vuotta. Suurin osa työryhmäläisistä toimii sekä malleina että valokuvaajina, osalle tärkeintä on esiintyminen ja esillä olo. Elomaan ja Lyhdyn työryhmän kuvissa teknistä taituruutta tärkeämpää on hetken rehellisyys, kuvaan kiinnittynyt ikuisuus.
Vuoden taideteko -palkinto, Erkki Kannoston grafiikanteos, ojennettiin Kettukin järjestämässä erityistaiteen verkostoseminaarissa Kettukin perustajan, taidemaalari Ahti Isomäen toimesta. Palkintoa oli vastaanottamassa Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä: ”No siis kiitos! Suuri kunnia ja mahtihomma.”
Lyhdyn perustaja ja toiminnanjohtaja Petri Halonen kannustaa myös muita taiteilijoita yhteistyöhön kehitysvammaisten kanssa: ”Olemme otettuja ja kiitollisia tästä Kettukin myöntämästä huomionosoituksesta. Suurin kiitos palkinnosta kuuluu tietenkin valokuvaaja Pekka Elomaalle ja hänen työryhmälleen. Pekka on säteillyt innostusta ja opettanut vapaaehtoistyöntekijänä valokuvaamisen taitoja Lyhty ry:n toiminnassa mukana oleville kehitysvammaisille jo lähes viidentoista vuoden ajan. Valokuvatoiminta on vienyt meitä ympäri Suomea ja ulkomaille, tutustuttanut meidät satoihin uusiin ystäviin ja avannut uusia näkymiä tulevaisuuteen. Toivomme, että Pekka Elomaan esimerkin innoittamana yhä useampi taiteilija ja pedagogi löytää oman väylänsä työskentelyyn kehitysvammaisten kanssa ja että kehitysvammaisten henkilöiden tekemä taide yhä enenevässä määrin muodostuu osaksi yhteistä suomalaista kulttuurin ja taiteen kenttää. Saamme Kettukin myöntämästä palkinnosta uutta intoa jatkaa valokuvatoimintaa ja valmistella uusia mahtavia näyttelyitä suomalaisten ihmeteltäviksi.”
Ahti Isomäen mielestä Elomaan ja työryhmän kuvat ovat kansainvälistä tasoa: ”Pekka Elomaan ja Lyhdyn työryhmän kuvat ovat mielestäni parasta valokuvataidetta, mitä Suomessa tällä hetkellä tehdään. Galleria Arxissa oleva näyttely ”Kuka painoi nappia, herra Holbein?” on hieno mutta valitettavan pieni otos siitä upeasta kokonaisuudesta, joka nähtiin Keravan taidemuseossa kevättalvella 2015. Sellaisessa laajuudessa esitettynä näyttely olisi huomattava tapaus isommissakin ympyröissä, esimerkiki New Yorkissa tai Pariisissa. Ehkä aika ei kuitenkaan ole aivan vielä kypsä ymmärtämään näiden teosten vallankumouksellista sanomaa, mutta uskon että enää ei tarvitse kovin monta vuotta odottaa, että nämä kuvat lyövät itsensä läpi maailmanlaajuisesti.”
Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tarjoaa kehitysvammaisille aikuisille asumis-, opetus- ja työpajapalveluja. Konalassa sijaitsevissa tiloissa eletään, opiskellaan ja tehdään taidetta tekstiilitöistä musiikkiin ja valokuviin.
2014 Kultturellia – vähän erilainen kulttuuritapahtuma
Vuoden 2014 Taideteko palkinto annettiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle Kultturellia -vähän erilaisen kulttuuritapahtuman tuottamisesta ja erityisesti kehitysvammaisten osallisuudesta tapahtumassa.
Kultturellia -vähän erilainen kulttuuritapahtuma järjestettiin kuluvan vuoden kesäkuun alussa Tampereella. Kultturellia oli monipuolinen, kaikille avoin ja esteetön tapahtumakokonaisuus, joka toteutettiin Tampereen keskustassa keskeisellä paikalla Tullikamarin ympäristössä. Poikkitaiteellisessa tapahtumassa oli reilu 1500 kävijää ja sen tuotannossa ja taiteilijoina oli mukana yli 200 kehitysvammaista eri rooleissa, kuten esiintyjinä, taiteilijoina, taideohjaajina, avustajina, juontajina ja asiantuntijoina.
Kultturellia -tapahtumasta onnistuttiin luomaan kiinnostava konsepti. Monipuolinen kulttuuritarjonta, jossa kehitysvammaiset olivat pääroolissa, tasa-arvoinen ja innovatiivinen tapahtumanimi sekä keskeinen tapahtumapaikka olivat tuotannollisia ratkaisuja, joilla edistettiin yhdenvertaisuutta valtavirran kulttuurin kanssa.
Kultturellia-tapahtuman ohjelma koostui katsauksesta kehitysvammaisten taiteeseen ja kulttuuriin. Kahden päivän aikana saattoi nähdä muun muassa kehitysvammaisten tekemää kuvataidetta, elokuvaa ja teatteria sekä osallistua työpajoihin. Perjantaina järjestetty maksuton kulttuuriseminaari alan toimijoille esitteli ja keskustelutti ajankohtaisia alan kysymyksiä.
Kultturellia on osa laajempaa tapahtumasarjaa, joka on saanut alkunsa jo vuonna 1984. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät on vuosittain eri puolilla Suomea järjestettävä ohjelmallinen viikonlopputapahtuma, joka on kaikille avoin ja saavutettava. Suomen ensimmäiset kulttuuripäivät järjestettiin Paimiossa vuonna 1984. Siitä lähtien tapahtumaa on järjestetty lähes vuosittain, ja ennen Kultturellia! -tapahtumaa jo kaikkiaan 21 kertaa. Kulttuuripäivien järjestelyvastuu on perinteisesti ollut erityishuoltopiireillä, minkä vuoksi tapahtumaa on järjestetty tasaisesti eri puolilla maata. Vuonna 2014 tapahtuman järjestävät yhteistyössä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy.
2013 Ahti Isomäki
Vuoden 2013 Taideteko palkinto luovutetaan hämeenlinnalaiselle taidemaalari ja kuvataitelija Ahti Isomäelle.
Ahti Isomäki on tinkimättä toteuttanut ajatustaan kaikkien taiteilijoiden yhdenvertaisuudesta, kehitysvammaisten taiteilijoiden oikeudesta saada ammatillista taideopetusta ja ammattilaisena tulla kohdelluksi kuten vammattomatkin taiteilijat.
Tämän ajatuksen toteuttaminen on vaatinut mittaamattoman määrän talkootunteja ja kykyä kohdata kehitysvammaiset taiteen harrastajat ja ammattilaiset tasavertaisesti. Ahti Isomäellä on ollut aina hyvin mutkaton suhde erityistä tukea tarvitseviin ihmisiin ja se on näkynyt kaikessa hänen toiminnassaan.
Ensimmäiset kehitysvammaisten taideleirit Ahti Isomäki toteutti jo vuonna 1995 Lieksassa yhteistyössä Kirsikodin perustajan Raija Mikkosen kanssa. Näillä leireillä Ahti Isomäki osasi innostaa kehitysvammaisia taiteilijoita omien taiteellisten ratkaisujensa löytämisessä.
Ahti Isomäen yhtenä kantavana haaveena oli saada aikaiseksi suomalaisten kehitysvammaisten taiteilijoiden näyttely Kiasmaan. Tätä haavetta Isomäki edisti sinnikkäästi ja taidenäyttely toteutui Kiasmassa vuonna 2002. Tästä näyttelystä moni taiteen alan ohjaaja ja opettaja sai kannustusta ja ”paarmanpureman” jatkaa omaa työtään kehitysvammaisten taiteen harrastajien kanssa. Toisena haaveena oli perustaa valtakunnallinen kehitysvammaisten taiteen tekemistä tukeva taidekeskus. Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki perustettiin Kiasman näyttelyn jälkeen 2002 ja taidekeskus Kettuki on toiminut vuodesta 2006 lähtien. Ahti Isomäki toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoteen 2012 asti ja taiteellisena johtajana vuosina 2006-2013.
Ahti Isomäki onkin monella tapaa näyttänyt tietä eri puolille Suomea syntyville taideyksiköille ja harrastusryhmille. Ahti Isomäen tekemä työ outsidertaiteen ja kehitysvammaisten kuvakulttuurin säilyttämisessä ja edistämisessä on merkittävä ja voidaan todeta, että Ahti Isomäki on yksi merkittävimmistä uranuurtajista kehitysvammaisten taiteen alueella.