Jos haluat tietoa kansainvälisistä, valtakunnallisista tai alueellasi toimivista erityistaidetoimijoista, katso tarkemmin verkosto-sivuilta. Oppaat -sivulta löytyvään Hyviä kysymyksiä, eettinen erityistaidetoiminta -oppaaseen on koottu tavallisempia erityistaidetoiminnan kentällä esitettyjä kysymyksiä ja taidetyön ongelmakohtia. UKK-kysymyksiin on koottu vastaukset yhdessä Kettukin asiantuntijoiden ja Vertaistaiteilijat -hankkeen toimesta. Jos et löytänyt vastausta etsimääsi, olethan yhteydessä.
Mitä on erityistaidetoiminta?
Erityistaidetoiminnan alaan kuuluu kehitysvammaisten, autismikirjon henkilöiden sekä laaja-alaisia oppimisen haasteita omaavien henkilöiden taidetoiminta. Erityistaidetoiminnan käsite kuvaa toiminnan rakenteellista tasoa, jossa taide syntyy tuetussa ympäristössä. Itse taiteilijat ja/tai taide ei tarvitse erityis- liitettä.
Mitä on outsider-taide?
Outsider-taiteen käsite on vaikeasti määriteltävä. Se on jatkuvassa neuvottelun tilassa, kuten kaikki muutkin aikalaistaidemuodot.
Outsider-taiteella tarkoitetaan kuvataidetta, joka on tehty taidekentän ulkopuolella. Perinteisesti esimerkiksi taidekoulutuksen ja apurahajärjestelmien puute viittaavat ulkopuolisuuteen ja taide syntyy usein omassa asuinympäristössä tai tuetussa taidetoiminnassa.
Outsider-taiteella on Euroopassa pitkä historia ja sen juuret ovat mielisairaaloiden potilaiden taiteessa, joita alettiin kerätä 1800-luvun loppupuolella ensin diagnostisiin tarkoituksiin. Outsider-taiteen käsite on elänyt vuosien saatossa ja ensimmäistä kertaa se esiintyi Roger Cardinalin vuonna 1972 ilmestyneessä samannimisessä teoksessa käännöksenä Jean Dubuffetin kehittämälle ranskankieliselle termille Art Brut. 2000-luvulla uuden outsider-taiteen valtavirraksi alkoi muodostua erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden usein tuetuissa taidestudioissa tekemä taide.
Outsider-taiteen kentälle voidaan Suomessa katsoa kuuluvan ITE taide (nykykansantaide), erityistaidetoiminta sekä historiallinen potilastaide.
European Outsider Association EOA on vuonna 2009 perustettu eurooppalainen outsider-taiteen parissa työskentelevien tahojen yhteistyöverkosto.
Missä erityistaidetoimintaa toteutetaan?
Erityistaidetoimijoiden kirjo on laaja ja toimijoiden hallinnolliset rakenteet sekä toimintatavat poikkeavat toisistaan. Pääosassa on kunnan järjestämä tai ostama työ- ja päivätoiminta. Järjestöt ja yksityinen sektori tuottavat erityistaidetoimintaa ja usein toiminnan taustalla on ostopalvelusopimus kunnan sekä palveluntarjoajan välillä. Lisäksi taidetoimintaa toteutetaan vapaan sivistystyön kentällä kansalaisopistojen taidekursseina ja vapaaehtoistyönä. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat voivat työskennellä myös kotoaan käsin ilman taidestudion tai -ateljeen tarjoamaa tukea.
Mikä on taidestudio?
Taidestudiot ovat palvelua tuottavien organisaatioiden ja tekijöidensä näköisiä yhteisöllisen taiteellisen työskentelyn tiloja tai kokonaisia taidetoimintakeskuksia. Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista taiteilijoista työskentelee taidestudioissa tai taidetoimintakeskuksissa, jota toteuttavat kunnat tai yksityiset palvelun tuottajat osallisuutta ja työllistymistä edistävänä toimintana. Toimintaympäristönä hyödynnetään laajasti koko taiteen ja kulttuurin kenttää. Taidestudiotoiminnan tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä.
Katso tarkemmin taidestudiotoiminnasta: Lataa Kettukin taidestudiomalli -opas (pdf)
Miten ateljee eroaa taidestudiosta?
Ei välttämättä mitenkään. Ateljeen käsite ei ole erityistaidetoiminnan kentällä Suomessa kovin jäsentynyt eikä sille ole samanlaisia laatukriteereitä kuin taidestudiotoiminnalle. Ateljeetoimintaa järjestetään eri rakenteissa ja Ateljee viittaa ennemmin taiteelliseen toimintaan (vrt.kuvataiteilijan työhuone) kuin toiminnan rakenteelliseen tasoon. Käytännössä se tarkoittaa, että ateljeetoiminnassa taiteilija voi käydä esimerkiksi harrastuksenomaisesti kerran viikossa tai ateljeetoiminta voi olla ammatillista toimintaa, jossa käydään viitenä päivänä viikossa.
Erityistaidetoiminnan kentällä toimivat ateljeet ovatkin taidestudioiden kaltaisia taidetoimipaikkoja. Suomessa erityistaidetoimintaa järjestävät mm. Kaarisilta ry Lahdessa, Ateljee Eivor Porvoossa, Ateljee K Hämeenlinnassa, Autismisäätiö usealla eri paikkakunnalla, Lyhty ry sekä Studio Aula Helsingissä, Pirkanmaan Setlementtipalvelut Oy:n Omapolku Tampereella, Etelä-Savon hyvinvointialueen Taidepesula Pieksämäellä, Kirsikoti ry Lieksassa ja Taidekeskus Into ry Turussa.
Voiko erityistä tukea tarvitsevat henkilöt opiskella taidetta Suomessa?
Suomessa toisen asteen taidealan ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoaa Kaarisilta ry yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa Nastolassa ja Ammattiopisto Spesia Jyväskylässä. Monessa taidestudiossa ja ateljeessa on mahdollista saada taideopetusta, joka ei johda tutkinnon suorittamiseen.
Mitä tavoitteita erityistaidetoiminnassa on?
Erityistaidetoiminnassa on monia päämääriä, joita ohjaavat erilaiset arvot. Vaikka taiteella on todennettuja terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oikeutta taidetoimintaan ei ole oikein perustella pelkästään hyötynäkökulmalla. Taide ei tarvitse perusteluja, koska osallisuus taiteeseen on perusoikeus, joka kuuluu kaikille – myös vammaisille ihmisille. Tärkeää on, että erityistä tukea tarvitseva taiteilija määrittelee itse omat tavoitteensa ja että niitä tuetaan.
Hyviä kysymyksiä -oppaaseen (2016) on koottu lisää tavallisempia erityistaidetoiminnan kentällä esitettyjä kysymyksiä ja taidetyön ongelmakohtia. Käsiteltyjen asioiden laajuus vaihtelee varsin käytännönläheisistä taidetoiminnan kysymyksistä kulttuurin yleiseen arvopohdintaan. Lataa Hyviä kysymyksiä -opas (pdf)
Yhdenvertainen taide – Hyviä kysymyksiä ja parhaita käytäntöjä -julkaisu (2022) tarkastelee erityistaidetoiminnan eettisiä kysymyksiä, toimijoiden rooleja sekä verkostoyhteistyötä. Julkaisu on suunnattu taide-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan toimijoille sekä opiskelijoille.
Lataa Yhdenvertainen taide -julkaisu (pdf)
Millainen on erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan urapolku Suomessa?
Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat lähtökohtaisesti muita taiteilijoita heikommassa asemassa ja heidän taiteilijapolut ovat hyvin erilaisia. On huomattavan sattumanvaraista, kuka pääsee taidetoiminnan piiriin: Syntymäpaikkakunta ja lähipiirin aktiivisuus joko mahdollistavat tai eivät mahdollista pääsyä taideopintoihin tai taiteen harrastamiseen. Tuettua taidetoimintaa löytyy vain pienestä osasta kaupunkeja. Opinnot ja valmistuminen eivät myöskään takaa erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan, sillä sekin on kiinni asuinpaikkakunnan tarjonnasta ja/tai lähipiirin aktiivisuudesta. Erityistaidetoiminnan valtakunnallista saavutettavuutta tulisikin lisätä.
Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja muut taiteilijat eivät juurikaan kohtaa toisiaan missään ammattiuransa vaiheessa. He eivät opiskele samoissa kouluissa, eivät järjestä näyttelyitä samoissa paikoissa, eivätkä apuraha- tai residenssihaut ole erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ulottuvilla. Voidaan puhua rinnakkaisista taidemaailmoista, jotka eivät juuri tunne toisiaan tai toistensa tekemää taidetta.
Missä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidetta voi nähdä?
Viime vuosina on Suomessa otettu jättiharppauksia yhdenvertaisen taiteen saralla. Useissa museoissa on ollut esillä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidetta. Myös Mäntän kuvataideviikoilla ja erilaisilla kansainvälisillä areenoilla on esitetty muun muassa Kettukin vuoden taiteilijoiksi valittujen taiteilijoiden taidetta. Erityistaidetoiminnan kentällä on toimijoita, joilla on oma näyttelytila. Näyttelyitä järjestetään jopa kymmeniä vuodessa. Suomessa on marginaaliseen asemaansa, resurssien pienuuteen ja siihen nähden, että erityistaidetoiminta toteutuu sosiaali- ja kulttuurin hallinnonalojen risteyksessä varsin aktiivinen erityistaidetoiminnan yhteisö, joka toimii usein erikseen, joskus rinnakkain ja toisinaan päällekkäin mitä tulee virallisesti tunnustettuun taidekenttään. Kettuki ylläpitää erityistaidetoiminnan alan näyttelykalenteria.
Kuinka paljon Suomessa on erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita ja taidetoimijoita?
Suomessa on alle kymmenen toimijaa, joilla aktiivinen taidetoiminta on jossain määrin vakiintunutta. Muilla toimijoilla taidetoiminta toteutuu monin eri keinoin, jopa vapaaehtoistyön voimin. Kettukin arvion mukaan Suomessa on kymmeniä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, jotka tekevät taidetta säännöllisesti ammattimaisuuden tunnusmerkit täyttäen. Samaan aikaan sadat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt harrastavat taiteen tekemistä. Ammattimaisuuden ja harrastajuuden rajat eivät ole täysin yksiselitteisiä, sillä mahdollisuudet taidepolkuun ovat erilaiset verrattuna vammattomiin taiteilijoihin.
Erityistaidetoiminnan alan taiteilijoihin, teoksiin ja taidestudioihin pääset tutustumaan Kettukin taiteilijamatrikkelin kautta.
Saavatko taiteilijat myymistään teoksista rahaa?
Käytännöt vaihtelevat valtakunnallisesti. Useimmiten erityistä tukea tarvitseva taiteilija saa myymästään teoksesta taustaorganisaatiossa yhteisesti sovitun prosentuaalisen osuuden, joissain taidetoimipaikoissa taiteilija saa koko osuuden itse.
Millaisia sopimuksia tarvitaan?
Jotta turvataan kaikkien osapuolten oikeuksia, tarvitaan erilaisia sopimuksia ja lupia, joista on syytä keskustella taiteilijan kanssa. Vammalla ei tulisi olla sopimuksen teossa merkitystä, päätettiinpä, neuvoteltiinpa tai luvattiinpa sitten mitä tahansa. Käytännössä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden kohdalla tarvitaan siis aivan samanlaisia sopimuksia kuin kenen tahansa taiteilijan kanssa. Avainasemassa eettisesti toimittaessa on esittää asiat selkokielisesti ja selittää havainnollisesti. Kaikkien osapuolten on ymmärrettävä mitä sovitaan ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Vertaistaiteilijat hankkeessa toteutettiin vuonna 2020 osana Kettukin julkaisusarjaa Opas taiteilijalle, josta löytyy selkokielistä tietoa kuvataidealasta ja taiteilijan työstä.
Sopimusten teosta löytyy myös tarkemmin Hyviä kysymyksiä -oppaasta sivuilta 49-53. Oppaat löytyvät myös tietopankistamme.
Mikä on Kettuki ry?
Kettuki ry on perustettu vuonna 2002. Kettuki on erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö ja valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Yhdistykseen kuuluu yli 20 yhteisöjäsentä sekä lisäksi yksilöjäseniä.
Mitkä ovat Kettukin tärkeimmät tavoitteet?
- Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden oikeuksien puolustaminen ja osallisuuden lisääminen. Kettukin tavoitteena on parantaa kaiken ikäisten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa taidetta, seka työskennellä taiteen alalla yhdenvertaisesti vammattomien kanssa.
- Erityistaidetoiminnan verkoston tukeminen eettisesti toteutetussa taidetoiminnassa. Kettukin tavoitteena on tukea erityistaidetoiminnan verkoston toimijoiden ja taiteen tekijöiden ammatillista identiteettiä sekä eettistä osaamista. Kettukin asiantuntijaverkosto tarjoaa alustan kollegiaaliseen tukeen ja jakamiseen.
- Taiteen ja kulttuurin monimuotoisuuden lisääminen. Kettukin tavoitteena on palvella erilaisia taideyleisöjä ja sen tekijöitä näyttelyiden, julkaisujen, projektien ja muun viestinnän avulla.
Mistä Kettukin rahoitus tulee?
Kettuki saa toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskuksesta; ’Avustukset kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen’. Avustus kohdennetaan Kettukin valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Hämeenlinnan kaupungilta Kettuki saa harkinnanvaraista avustusta paikalliseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Lisäksi toimintaa rahoitetaan muun muassa erilaisin hankerahoituksin.
Miten voin liittyä Kettuki-verkostoon?
Kettuki-verkosto on avoin kaikille. Verkostosta puhutaan myös nimellä erityistaidetoiminnan asiantuntijaverkosto. Verkoston toimijoita voi tavata muun muassa vuosittain järjestettävässä verkostoseminaarissa sekä valtakunnallisissa taiteilijatapaamisissa, joita Kettuki järjestää n. kuusi kertaa vuodessa yhteistyössä Autismisäätiön kanssa. Jos haluat liittyä verkostoon, ota yhteyttä toimisto@kettuki.fi.